Fimlab

Monitoimittajaympäristö vaatii huolellista arkkitehtuurisuunnittelua

Perinteinen tapa toteuttaa laajojakin tietojärjestelmiä on ollut valita yksi toimittaja toteuttamaan kokonaisuus. Vaihtoehto tälle on avoimeen arkkitehtuuriin ja rajapintoihin perustuva kokonaisuus, joka mahdollistaa joustavan monitoimittajaekosysteemin muodostumisen ja ketterien menetelmien optimaalisen hyödyntämisen.

Jaakko Taipale

Sovellusarkkitehti / Enersoft

”Fimlabin laboratoriotietojärjestelmän uudistamishankkeen alusta asti tavoitteena on ollut tehdä modulaarinen kokonaisjärjestelmä, jossa avointen rajapintojen määrittelyyn panostetaan”, toteaa Fimlabin ICT-arkkitehti Antti Häikiö.

Enersoft on osana monitoimittajaverkostoa toimittanut Fimlabille avoimeen arkkitehtuuriin perustuvan tietojärjestelmäalustan ytimen, joka perustuu sanomapohjaiseen palveluväylään ja hajautettuun tietokantarakenteeseen. Palveluväylään voidaan joustavasti liittää erilaisia moduuleita. Palvelut keskustelevat selainmaailmasta tutuilla menetelmillä kuten REST-tyyppisillä rajapinnoilla. Palvelukerros hyödyntää ns. mikropalveluita, itsenäisesti toimivia ja tilattomia prosesseja, jotka hoitavat tarkasti rajattuja tehtäviä. Ytimen ja palvelukerroksen päälle on toteutettu erilaisia laboratoriojärjestelmän sovelluksia, niin taustaprosesseja kuin selainpohjaisia käyttöliittymiä.

”Kun palveluväylään lisätään ulkoisia integraatioita palveleva moduuli, saavutetaan integraatiokyvykkyyksien kannalta ylläpidettävä ja laajennettava ratkaisu”, täydentää Enersoftin järjestelmäytimestä vastaava arkkitehti Jaakko Taipale.

Kokonaisarkkitehtuurissa tarkastellaan erikseen toimintaprosesseja, niiden tietomalleja, toimintoja toteuttavia tietojärjestelmiä ja toteutuksen teknologiaa. Kun näitä tukevat toiminnan periaatteet, käsitteet, looginen toimintamalli ja fyysinen toteutus on määritelty, voidaan edetä konkreettiseen arkkitehtuurin toteuttamiseen.

Tietojärjestelmäarkkitehtuurin rakentamisessa pitää olla kaikki nämä näkökulmat huomioituna. Lisäksi arkkitehtuurin lopputulokselta edellytetään integraatiokyvykkyyttä moniin sisäisiin ja ulkoisiin järjestelmiin, jolla tarkoitetaan erilaisia integraatioteknologioita ja toimintaprosesseja joustavasti mahdollistavia rajapintoja.

”Integraatiotarpeita on hyvin monenlaisia ja ne kehittyvät koko ajan, joten uusia integraatioita pitää kyetä tekemään joustavasti”, toteavat Antti ja Jaakko yhdessä.

Muilla järjestelmillä on tarve kysellä rajattuja tietoja tarvittaessa, jolloin kevyet REST-rajapinnat sopivat parhaiten. Perinteisesti laboratorion ja muiden järjestelmien välillä on sanomapohjaisia integraatioita, jotka taas mahdollistavat reaaliaikaisuuden ja korkean suorituskyvyn, kun sanomaliikenne toimii taustalla tapahtumaohjatusti molempiin suuntiin. Joihinkin järjestelmiin tietojen siirto voidaan toteuttaa erillisenä poimintaprosessina, kun reaaliaikaisuus ei ole vaatimuksena. Tulevaisuuden integraatiotarpeissa on nähtävissä myös erilaisten sanomaformaattien ja toimintaperiaatteiden muuntaminen yhtenäisiksi loogisiksi prosesseiksi. Erityisesti REST-rajapintojen laajentuminen erilaisiin tietosisältöihin on kehityksen kohteena. Tätä edustaa mm HL7 FHIR resurssit ja niiden päälle rakentuvat tietotason ja sovellustason integraatiot.