Fimlab

Monitoimittajaympäristö vaatii huolellista arkkitehtuurisuunnittelua

Perinteinen tapa toteuttaa laajojakin tietojärjestelmiä on valita yksi toimittaja toteuttamaan kokonaisuus. Tämä lähestymistapa on usein johtanut toiminnoiltaan monipuolisiin, mutta integraatio- ja uudistumiskyvykkyydeltään rajoitettuihin ratkaisuihin ns. monoliitteihin. Vastakohta tällaisille järjestelmille on avoimeen arkkitehtuuriin ja rajapintoihin perustuva kokonaisuus, joka mahdollistaa joustavan toimittajaekosysteemin muodostumisen ja ketterien menetelmien optimaalisen hyödyntämisen.

Etunimi Sukunimi

Titteli

”Kun palveluväylään lisätään ulkoisia integraatioita palveleva moduuli, saavutetaan integraatiokyvykkyyksien kannalta ylläpidettävä ja laajennettava ratkaisu”, täydentää Enersoftin järjestelmäytimestä vastaava arkkitehti Jaakko Taipale.

Enersoft on toimittanut Fimlabille avoimeen arkkitehtuuriin perustuvan tietojärjestelmäalustan, ytimen, joka perustuu sanomapohjaiseen palveluväylään ja hajautettuun tietokantarakenteeseen. Palveluväylään voidaan joustavasti liittää erillisiä moduuleita hoitamaan rajattuja tehtäviä. Ytimen päälle Enersoft on toteuttanut erilaisia laboratoriojärjestelmän sovelluksia, niin taustaprosesseja kuin selainpohjaisia käyttöliittymiä.

”Integraatiotarpeita on hyvin monenlaisia ja ne kehittyvät koko ajan, joten uusia
integraatioita pitää kyetä tekemään joustavasti”, toteavat Antti ja Jaakko yhdessä.

Kokonaisarkkitehtuurissa tarkastellaan erikseen toimintaprosesseja, niiden tietomalleja, toimintoja toteuttavia tietojärjestelmiä ja toteutuksen teknologiaa. Kun näitä tukevat toiminnan periaatteet, käsitteet, looginen toimintamalli ja fyysinen toteutus on määritelty, voidaan edetä konkreettiseen arkkitehtuurin toteuttamiseen.

Tietojärjestelmäarkkitehtuurin rakentamisessa pitää olla kaikki nämä näkökulmat huomioituna. Lisäksi arkkitehtuurin lopputulokselta edellytetään integraatiokyvykkyyttä moniin sisäisiin ja ulkoisiin järjestelmiin, jolla tarkoitetaan erilaisia integraatioteknologioita ja toimintaprosesseja joustavasti mahdollistavia rajapintoja.

Toinen järjestelmä voi haluta kysellä rajattuja tietoja tarvittaessa, jolloin kevyet REST-tyyppiset rajapinnan sopivat parhaiten. Perinteisesti laboratorion ja muiden järjestelmien välillä on sanomapohjaisia integraatioita, jotka taas mahdollistavat reaaliaikaisuuden ja korkean suorituskyvyn, kun sanomaliikenne toimii taustalla tapahtumaohjatusti molempiin suuntiin. Joihinkin järjestelmiin tietojen siirto voidaan toteuttaa erillisenä poimintaprosessina, kun reaaliaikaisuus ei ole vaatimuksena. Tulevaisuuden integraatiotarpeita on nähtävissä myös erilaisten sanomaformaattien ja toimintaperiaatteiden muuntamisessa yhtenäisiksi loogisiksi prosesseiksi. Erityisesti REST-tyyppisten kevyiden rajapintojen laajentuminen erilaisiin tietosisältöihin on kehityksen kohteena, mitä edustaa mm HL7 FHIR resurssit ja niiden päälle rakentuvat tietotason ja sovellustason integraatiot.